Euroopan parlamentti tukee ihmisoikeuksia

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Ihmisoikeusloukkaukset vaikuttavat demokraattisiin periaatteisiin, jotka muodostavat yhteiskuntamme perustan, tapahtuivatpa ne sitten unionissa tai sen ulkopuolella. Euroopan parlamentti pyrkii estämään tällaiset loukkaukset antamalla lainsäädäntöä ja harjoittamalla vaalitarkkailua, käymällä kuukausittain keskustelua ihmisoikeuksista Strasbourgissa ja edistämällä ihmisoikeuksia ulkoisissa kauppasopimuksissaan.

Euroopan parlamentti tukee ihmisoikeuksia myös myöntämällä vuosittain mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon, jonka se perusti vuonna 1988. Palkinto myönnetään henkilöille, jotka ovat poikkeuksellisella tavalla edistäneet ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti, ja sillä kiinnitetään huomiota ihmisoikeusloukkauksiin sekä tuetaan palkinnonsaajia ja heidän tärkeinä pitämiään päämääriä.

Vuoden 2019 Saharov-palkinnon finalistit

1. Marielle Franco, päällikkö Raoni ja Claudelice Silva dos Santos 2. Ilham Tohti 3. The Restorers

Vuoden 2018 Saharov-palkinnon saaja, Oleg Sentsov

Andrei Saharov

Marielle Franco

Marielle Franco oli brasilialainen poliitikko, feministi ja ihmisoikeuksien puolustaja. Hän oli tummaihoinen biseksuaalinen aktivisti, joka taisteli naisten, nuorten mustien, faveloiden asukkaiden ja hlbti-henkilöiden oikeuksien puolesta Brasiliassa, kunnes hänen murhattiin raa'asti 38 vuoden iässä maaliskuussa 2018.
 
Franco syntyi ja kasvoi favelassa Rio de Janeirossa. Suoritettuaan ylemmän korkeakoulututkinnon julkishallinnon alalla Universidade Federal Fluminensessa hän toimi valtuutettuna Rio de Janeiron kaupunginvaltuustossa sosialismi- ja vapauspuolueen (PSOL) edustajana tammikuusta 2017.

Franco arvosteli kovaäänisesti poliisiväkivaltaa ja laittomia teloituksia. Hän kertoi julkisuudessa usein laittomista teloituksista ja muista ihmisoikeusloukkauksista, joiden takana olivat poliisi ja valtion turvallisuusjoukot. Vähän ennen kuin Franco tapettiin hänelle oli annettu tehtäväksi tarkkailla yleiseen turvallisuuteen liittyvää valtion väliintuloa Rio de Janeirossa.

Maaliskuun 14. päivänä 2018 kaksi miestä ampui Francon kuoliaaksi auton takapenkille usealla laukauksella viereisestä autosta, kun Franco oli palaamassa kotiinsa pidettyään puheen eräässä tilaisuudessa Rio de Janeirossa. Myös hänen autonkuljettajansa Anderson Pedro Gomes sai surmansa. Maaliskuussa 2019 kaksi entistä poliisia pidätettiin syytettyinä hänen murhastaan.

Hlbti-henkilöillä on Brasiliassa Latinalaisen Amerikan ja koko maailman laajimpiin kuuluvat oikeudet. Hlbti-henkilöillä on ollut koko maassa avioliitto-oikeudet toukokuusta 2013. Tilanne on erilaisten raporttien mukaan kuitenkin heikentynyt jyrkästi viime aikoina. Gay Group of Bahia (GGB), yksi maan pitkäikäisimmistä hlbti-yhdistyksistä, kertoo, että vuonna 2018 ainakin 420 Brasilian hlbti-yhteisön jäsentä tapettiin tai teki itsemurhan homofobian ja viharikosten vuoksi. Sen tietojen mukaan hlbti-henkilöiden kuolemat ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 2011 syrjinnän takia. Vuonna 2011 kuolemantapauksia tilastoitiin 130, kun niitä oli 187 vuonna 2008. Vuonna 2017 luku oli kasvanut yli kolminkertaiseksi, 445:een.

Chief Raoni

Raoni Metuktire (s. n. 1930), joka tunnetaan myös nimellä päällikkö Raoni tai Ropni, on alkuperäiskansan johtaja ja ympäristöaktivisti Brasiliasta. Hän on yksi syvällä Amazonin alueella elävän kayapó-kansan suurista johtajista, ja hänestä on tullut Amazonin metsäkadon vastaisen taistelun keulahahmoja.

Nimi Raoni liittyy kayapó-kansan mysteeriin ja voimaan. Raoni syntyi kylässä nimeltä Krajmopyjakare, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kapôt, keskellä Mato Grosson osavaltiota. Raoni alkoi 15-vuotiaana käyttää koristeellista labret-kiekkoa, jota soturit käyttävät alahuulessaan näyttääkseen olevansa valmiita kuolemaan maansa puolesta. Kiekkoa suurennetaan asteittain, kunnes se saavuttaa lopullisen kokonsa neljän kuukauden kuluttua.

Tämä karismaattinen johtaja on neljän vuosikymmenen ajan kamppaillut pelastaakseen kotiseutunsa, Amazonin sademetsät. Raoni tuli kuuluisaksi belgialaisen elokuvaohjaajan Jean Pierre Dutilleux'n tehtyä hänestä dokumenttielokuvan Raoni.

Vuonna 1989 Raoni yhdisti voimansa Stingin kanssa ja lähti ensimmäisen kerran Brasiliasta hakeakseen ulkomailta tukea asialleen. Hän esitti hätähuudon: metsäkato oli koitumassa viimeisten jäljellä olevien intiaaniheimojen tuhoksi mutta se oli myös vaarantamassa ihmisten tulevaisuuden kaikkialla maailmassa. Hengitämme kaikki samaa ilmaa, juomme samaa vettä ja elämme samalla maapallolla. Meidän kaikkien on suojeltava sitä. Kampanjansa ansiosta Raoni saavutti tavoitteensa vuonna 1993: silloin perustettiin yksi suurimmista trooppisten metsien reservaateista Mato Grosson ja Paràn osavaltioiden alueelle.

Vuonna 2009 Raoni lähti jälleen reservaatistaan. Alueet, joiden puolesta hän oli niin lujasti kamppaillut, olivat jälleen uhattuina Belo Monten patohankkeen vuoksi. Raoni päätti kampanjoida vielä viimeisen kerran ja julkaisi virallisella verkkosivustollaan seitsemällä kielellä kansainvälisen vetoomuksen ehdotettua hanketta vastaan.

Amazonin alueen ulkopuolella Raoni edustaa niitä viimeisiä heimoja, jotka käyvät kamppailua - "eloonjäämistaistelua" - suojellakseen kulttuuriaan, joka on suoraan yhteydessä itse luontoon. Hän on tavannut maailman johtajia mutta on pysynyt vaatimattomana ja asuu yhä majassa eikä omista juuri mitään.


Claudelice dos Santos

Claudelice Silva dos Santos on brasilialainen ympäristöaktivisti ja ihmisoikeuksien puolustaja Parásta. Hänestä tuli aktivisti, kun hänen veljensä ja kälynsä oli tapettu heidän vastustettuaan laittomia hakkuita ja metsänhävitystä Amazonin sademetsissä Brasiliassa. Silva dos Santos itse on tunnettu laittomien metsänhakkaajien, suurtilallisten ja puuhiilentuottajien vastustajana.

"Haluamme sanoa muulle maailmalle, että sen on havahduttava tähän asiaan", Silva dos Santos sanoo. "Emme voi hyväksyä sitä, että ihmisiä tapetaan siksi, että he puolustavat ihmisoikeuksia ja yhteistä hyvää: ympäristöä."

Silva dos Santosin läheisten lisäksi vuosina 2002-2017 murhattiin yli 1 500 ihmistä 50 maassa sen vuoksi, että he olivat puolustaneet maata, vettä, metsiä ja muita luonnonvaroja. Vuotuinen kuolonuhrien määrä kaksinkertaistui tuolla 15 vuoden jaksolla, ja Nature Sustainability  verkkolehdessä julkaistun tutkimuksen tulosten mukaan eniten ihmisiä tapettiin maissa, joissa korruptio oli yleistä ja oikeusvaltio heikko.

Brasilia on maailman vaarallisimpia maita ympäristöaktivisteille. Global Witness -järjestön raportin mukaan tiedot tapettujen määrästä saattavat olla puutteellisia varsinkin Brasilian laajoilla maaseutualueilla, missä liikenneinfrastruktuuria on heikosti saatavilla.

Ilhan Tohti

Ilham Tohti on tunnettu uiguurien ihmisoikeuksien puolustaja, taloustieteen professori ja Kiinan uiguurivähemmistön oikeuksien puolestapuhuja. Hän on yli kahden vuosikymmenen ajan työskennellyt väsymättä vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen edistämiseksi uiguurien ja kiinalaisten välillä. Tohti tuomittiin aktivisminsa vuoksi syyskuussa 2014 elinkautiseen vankeusrangaistukseen kaksipäiväisen näytösoikeudenkäynnin jälkeen. Kaikesta kokemastaan huolimatta hän jaksaa puhua maltillisuuden ja sovinnonteon puolesta.

Ilham Tohti tunnetaan uiguurien ja han-kiinalaisten välisiä suhteita koskevasta tutkimuksestaan, ja hän on puolustanut äänekkäästi alueiden itsehallintolakien täytäntöönpanoa Kiinassa. Lisäksi hän ylläpiti Uyghur Online -sivustoa, jossa käsitellään uiguureja koskevia kysymyksiä. Tällä foorumilla hän arvosteli säännöllisesti Kiinan uiguurien sulkemista maan kehityksen ulkopuolelle ja pyrki lisäämään tietoisuutta uiguuriyhteisön asemasta ja kohtelusta Kiinan yhteiskunnassa. Näiden tekojen takia Kiinan valtio piti häntä "separatistina" ja tuomitsi hänet lopulta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Ilham Tohtille on hänen työstään kaikkien vastoinkäymisten keskellä myönnetty PEN/Barbara Goldsmith Freedom to Write -palkinto (2014), Martin Ennals -palkinto (2016) ja Liberal Internationalin palkinto vapaudelle (2017), ja hän on ehdolla vuoden 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Kiinan hallinto on viime vuosina sortanut uiguureja ennennäkemättömällä tavalla heidän ainutlaatuisen etnisen identiteettinsä ja uskonnollisen vakaumuksensa takia. Huhtikuusta 2017 lähtien yli miljoona syytöntä uiguuria on pidätetty mielivaltaisesti ja suljettu internointileireille, missä heidät pakotetaan luopumaan etnisestä identiteetistään ja uskonnollisesta vakaumuksestaan ja vannomaan uskollisuutta Kiinan hallitukselle.

Ilham Tohtin tapaukseen liittyy merkittäviä kansainvälisiä kysymyksiä ja ihmisoikeusnäkökohtia: maltillisten islamilaisten arvojen vaaliminen valtiojohtoisen uskonnollisen sorron alla, pyrkimykset avata vuoropuhelukanavia muslimivähemmistön ja ei islaminuskoisen valtaväestön välillä sekä väkivallattomien toisinajattelijoiden tukahduttaminen autoritaarisessa valtiossa.


The Restorers

The Restorers on ryhmä kenialaisia teinejä, jotka i-Cut-nimisellä sovelluksella auttavat tyttöjä, joita uhkaa sukuelinten silpominen. Opiskelijat - Stacy Owino, Cynthia Otieno, Purity Achieng, Mascrine Atieno ja Ivy Akinyi - kutsuvat itseään nimellä The Restorers, sillä he haluavat palauttaa toivon toivonsa menettäneille tytöille.

Nuoret naiset voivat i-Cut-sovelluksen avulla hakea lääketieteellistä ja oikeudellista apua ennen kuin heidät pakotetaan ympärileikkaukseen tai sen jälkeen. Sovelluksen käyttöliittymässä on seuraavat viisi painiketta: "tarvitsen apua", "haen turvakotiin", "teen ilmoituksen", "haluan tietoa sukuelinten silpomisesta" ja "haluan tehdä lahjoituksen ja antaa palautetta". Kolmen ensimmäisen painikkeen avulla tytöt voivat hakea välittömästi apua, löytää turvakodin tai ilmoittaa ympärileikkauksesta viranomaisille niissä maissa, joissa käytäntö on laiton. Sovellus pääsi loppukilpailuun vuoden 2017 Technovation Challenge  kilpailussa, jossa halutaan kannustaa naisia teknologian pariin.

Naisten sukuelinten silpomisella tarkoitetaan Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan kaikkia ei-lääketieteellisistä syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollakin muulla tavalla. Naisten sukuelinten silpomista pidetään kansainvälisellä tasolla ihmisoikeusloukkauksena, mutta maailmassa on nykyisin yli 200 miljoonaa naista ja tyttöä, jotka ovat joutuneet sen uhriksi. Heistä 500 000 on Euroopassa. Sukuelinten silpominen uhkaa yli kolmea miljoonaa tyttöä maailmassa joka vuosi, mikä tarkoittaa seitsemää tyttöä minuutissa. Useimmat heistä ovat alle 15-vuotiaita.

Naisten sukuelinten silpominen voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja johtaa jopa kuolemaan. Ympärileikatuilla tytöillä on myös kohonnut riski joutua naitetuiksi lapsina ja keskeyttää koulu, mikä vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan rakentaa parempaa tulevaisuutta itselleen ja yhteisöilleen. Eräissä maissa on hälyttävänä suuntauksena naisten sukuelinten silpomisen medikalisoituminen eli se, että toimenpiteen suorittaa terveydenhuoltoalan ammattilainen. Sen lisäksi, että tämä on lääketieteellisesti epäeettistä, vaarana on myös, että näin koko käytäntö legitimoidaan ja annetaan sellainen vaikutelma, ettei siitä ole seurauksia terveydelle.

Maailmanlaajuiset toimet ovat jouduttaneet kehitystä naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Tänä päivänä tyttöjen todennäköisyys joutua silvotuksi on noin kolmasosan pienempi kuin se oli 30 vuotta sitten. Tällaisen edistyksen jatkuminen on kuitenkin mittava haaste väestön kasvaessa.

Miten Euroopan parlamentti tukee ihmisoikeuksia?

Saharov-palkinnon myöntämisen lisäksi Euroopan parlamentti tukee ihmisoikeuksia konkreettisella poliittisella ja lainsäädännöllisellä toiminnalla.

Yhteystiedot

PO COMM

Euroopan parlamentti
60 rue Wiertz / Wiertzstraat 60
B-1047 - Bruxelles/Brussels
Belgium
Saharov-Palkinto 2019